Ammatin vaihto. Haaste vailla vertaa.

Neljäkymppisenä opiskelun aloittaminen ammatinvaihto mielessä käynnistää aika hankalan prosessin. Itse opiskeluhan on hauskaa, sekä haastavaa ja myös mukavaa vaihtelua töissä käynnille. Tosin opiskelun ottaa aika vakavasti koska opiskelee ammatinvaihto mielessä, joten tämä käy kyllä välillä työstä.

Sitä valmistuu ja on valmis uuteen ammattiin vai onko? Se on jo toinen juttu, että saa työpaikan opiskelun jälkeen. Työpaikan saaminen on taistelua kynsin hampain ja aikaisempi työkokemus ei paljoa paina, koska etsii töitä mistä ei ole työkokemusta. Samaa työpaikkaa hakee parikymppiset ja minä yli neljäkymppinen samalla työkokemuksella eli takkiin tulee.

Ei auta kuin ottaa plan b käyttöön. Tee töitä enemmän. Kehitä osaamistasi. Ole yliaktiivinen työnhaussa. Tutki oman alasi asioita. Kehitä itse markkinointia...jne.

Kyllä kaiken kaikkiaan täytyy olla uskoa omaan kykyyn ja osaamiseen, että jaksaa pyrkimyksissä työllistää itsensä uuteen ammattiin. Pettymykset täytyy ottaa askeleiksi matkalla menestykseen, joten uskon että sitkeys ja usko omaan itseensä vie lopulta voittoon ja uuteen ammattiin.

Nostan hattua kaikille teille opiskelun kautta ammattia vaihtaneille, olette rohkeita ja elämän omiin käsiin ottavia työn sankareita.